Rodut
Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja
Pohjoissuomenkarja
• Pohjoissuomenkarja eli Lapinlehmä.
• Väritykseltään valkoinen tai valkoinen mustin tai ruskein merkein.
• Lehmiä on hieman alle 900.
• Vuonna 2022 pohjoissuomenkarjan geenipankki muuttaa Tervolaan Ammattiopisto Lappiaan.
• Rotu on nupo eli sarveton.
Ennen toista maailmansotaa karjakoot olivat Lapin seudulla suuria. Väki evakuoitiin Ruotsiin, jolloin karjakoko karsi. Asukkaiden päästessä takaisin kotimaahan vuonna 1945 mukana tuotiin yleensä vain lehmät. Sonnit teurastettiin tai jätettiin Ruotsiin. Lehmiä ryhdyttiin astuttamaan ruskeilla länsisuomenkarjan ja tuontirotujen sonneilla, jolloin vari muuttui ja rotu havisi melkein kokonaan. 1980 rotua alettiin elvyttämään käyttäen ruotsalaista tunturilehmää, fjallkoa astutuksessa.
Itäsuomenkarja
• Itäsuomenkarja on vanhin suomalainen lypsyrotu.
• Rotua kutsutaan myös kyytöksi, joka tarkoittaa raidallista taijuovikasta. Sana kuvaa naudan tummia kylkiä ja valkoista selkäpiitä.
• Maidossa on hyvä juustoutumisominaisuus.
• Rotu on nupo eli sarveton.
7890-luvulla kyytöt erotettiin omaksi rodukseen. Vuoteen 7927 mennessä kantakirjoissa oli lähes 20 000 yksilöä. Talvi- ja jatkosota romahduttivat kantaa ihmisten siirtyessä karjoineen evakkoon eri puolille maata. 1946 kantakirjassa oli enää kyyttöä, 1980-luvulla alle 70 sonnia ja 50 lehmää. Rotua elvytettiin Sukevan avovankilan navetassa, josta karja siirrettiin AhlmanEduun ja Kainuun ammattiopistolle vuonna 2008. Nyt lehmiä on noin 1900. ltäsuomenkarjalla on suuri geneettinen suojeluarvo. Sukupuutto kaventaisi pohjoiseurooppalaisen nautakannan geneettistä vaihtelua enemmän kuin minkään muun rodun. Nykyään suurin osa itäsuomenkarjan lehmistä toimii emolehminä lihantuotannossa. Kyytön lihasta ja maidosta tehdyt ruuat ovat päässeet ravintoloiden listoille ja taiteilija Miina Äkkijyrkkä on maalannut lehmiä teoksiinsa.
länsisuomenkarja
• Alku peräisrotujen yleisin ja samalla maailman runsastuottoisin alkuperäiskarjarotu.
• Väritykseltään vaaleanruskeita, joskus tummemmankin sävyisiä. Länsisuomenkarjalla voi olla myös valkoisia merkkejä.
• Lehmien määrä on nykyään noin 1000.
• Suomenkarjan roduista kookkain.
• Rotu on nupo eli sarveton. Joskus harvoin voi syntyä myös sarvellisia eläimiä.
Länsisuomenkarjalle perustettiin oma rotuyhdistys vuonna 1906. Vuoteen 1927 mennessä roturekisterissä oli 22 000 eläintä, joista 12 300 oli lehmiä ja 3300 sonneja. 1947 suomenkarjatyypit yhdistettiin yhdeksi roduksi. Tämän seurauksena länsisuomenkarjan piirteistä tuli vallitsevia.

